Sivun katselut viime viikolla

maanantai 11. helmikuuta 2019

Rikotut ihmiset


Rikotut ihmiset. Ihmiset rikkovat toisensa, mutta siinäkin on positiivisia puolia,  kuten yllä oleva kuva sen kertoo hienosti.

Ahdistusta taas. Taistelua sitä vastaan. Huomenna on työterveys lääkäri. Keskiviikkona on psykiatrinen sairaanhoitaja. Onneksi pääsee molemmissa purkamaan olojaan ja tunteitaan sekä keskustelemaan. Kaikki lähimmät tietävät,  millaisten asioiden kanssa nyt painin. Miksi minua ahdistaa. Tiedän itse, että mitä tätä ahdistusta luo, mutta silti en joka päivä pysty taistelemaan sitä vastaan. Yritän joka päivä, mutta välillä tarvitsee turvautua ahdistus lääkkeeseen. Onneksi on ahdistus lääke eräänlainen viimeinen apu keino. Turvaudun siihen silloin,  kun tunnen, että ahdistus muuttumassa hallitsemattomaksi. Ajatuksille  en voi mitään ja tällä hetkellä minulla on aivan liikaa aikaa ajatella asioita. Taistelen ajatuksiani vastaan,  mutta välillä tuntuu, että en pysty keskittymään mihinkään muuhun.

Minua ei masenna asiat,  sekin on positiivista. Mutta ahdistus on suunnatonta välillä. Miksi minä joudun taistelemaan tätä vastaan? Miksi juuri minä? Olenko liian heikko vieläkin? Nyt tällä hetkellä ei auta hengitys harjoitukset, vaan keskustelu. Keskustelu on se kaikkein tärkein apu keino ahdistuksessa ja sen hallinnassa ja lieventämisessä. Ahdistus lääke on sitten se viimeinen apu keino johon turvaudun silloin,  kun tunnen, että ahdistus lähtee lapasesta.

Toivon niin kovasti pääseväni jo töihin takaisin. Toivon todella kovasti. Nyt tällä hetkellä minulla on kuormitus tekijöitä, jotka eivät liity työhön tai työntekoon  lainkaan. Ja se hieman jopa vituttaa. Suoraan sanottuna. Ahdistus ei myöskään liity työhön millään tavalla. Sekin vituttaa. Positiivista on se, että ahdistus hieman lievenee myös ja jää välillä tuon ärsytyksen alle. Ahdistus väistyy,  silloin kun ärsyttää. Välillä ärsyttää suunnattomasti, koska nämä asiat eivät liity työntekoon ja työhön lainkaan. Välillä ärsyttää vain ja silloin ahdistus hieman väistyy. Tulee ärsytyksen tunteet, jotka saavat ahdistuksen tunteen väistymään.

Rikottuja ihmisiä löytyy joka puolelta. Niitä on ympärillämme paljon. Moni kätkee nämä asiat. Itsekin tein niin ennen. Mutta nyt olen siinä pisteessä, että pystyn puhumaan kaikista kipeistä ja vaikeista asioista. Pystyn puhumaan niistä ja se helpottaa todella paljon. Työterveydessä tietävät taustani ja kaiken, joten on helpottavaa, että tietää huomenna pääsevänsä sinne taas purkamaan asioita ja ajatuksia. Toivon kovasti pääseväni jo kokeilemaan työn tekoa. Mitään muuta en toivo.

Keskiviikkona on sitten vielä psykiatrinen sairaanhoitaja keskustelu aika, pääsee sielläkin purkamaan asioita ja ajatuksia. Vielä ahdistaa, vaikka otin lääkkeenkin jo joku aika sitten. Oli taas pakko ottaa. Nämä yksin olo hetket on pahimpia,  onneksi on kuitenkin paljon ihmisiä joille purkaa näitä asioita.  Mitään asiaa en jätä enää käsittelemättä enkä kätke sisälleni. Minulla on hieman sellainen  paha olo myös tällä hetkellä. Henkisesti olen jollain tavalla väsynyt. Tiedostan kuitenkin,  että mistä tämäkin johtuu. Tiedostaminen todella tärkeää. Ennen loppuun palamista en tiedostanut mitään, elin elämääni vain päivästä toiseen tiedostamatta yhtään mitään. Annoin  asioiden vain olla, tiedostamatta yhtään mitään. Nyt tiedostan paljon asioita. Mikä juontaa juurensa mistäkin.

Keskustelu apu on kyllä tärkeää ollut tällä matkalla ja tässä toipumisessa.  Ammattilaiset osaavat auttaa asioiden tiedostamisessa hienosti. En tiedä, että mitä tekisinkään ilman psykiatrista sairaanhoitajaa.  Luultavasti eläisin elämääni samaan malliin,  kuin ennen loppuun palamista. En silloin  piitannut tunteistani enää tarpeistani enkä osannut olla pysähdyksissä lainkaan. Nyt elämäni on vieläkin pysähdyksissä. Ja koko ajan opin uutta. Siitä miten ja miksi ihmisen mieli toimii kuten toimii. Ahdistus ja masennus myös opettaneet minulle todella paljon. Tämä matka on opintomatka. Olen ollut nyt pitkällä opintomatkalla joka jatkuu aina vaan. Enää matka ei masenna millään tavalla.  Ahdistus taas tuli kuvioihin, mutta tällä kertaa tiedän tasan tarkkaan, että mikä minua ahdistaa. Vahvistun kuitenkin koko ajan, enää en ole ahdistuksen heikko uhri, kuten syksyllä vielä olin. Vahvistun koko ajan ja olen päättänyt,  että minua ei romuta enää mikään. Sen olen päättänyt.

Huomista odotan jo. Mitä huominen tuo tullessaan. Pääsenkö kokeilemaan työntekoa? Saanko luvan lähteä kokeilemaan jo työntekoa?  Toivoisin kovasti pääseväni jo töihin. Odotan myöskin sitä,  että mitä tämä viikko  tuo muuten tullessaan. Tuoko se selvyyttä asioihin? Loppuisi tämä epämääräinen odottelu jo asioissa.

Ihanaa päivää kaikille. Tiedostamaan mistä mikäkin juontaa juurensa. Älä peitä rikkinäisyyttäsi, mikäli jostain syystä olet rikki. Liian urheaa en kuitenkaan ala leikkimään tällä hetkellä. Tiedän nyt jo, että itku hanat aukeavat taas huomenna. Aion pysyä vahvana, mutta herkkänä. Ja liian reipasta ja urheaa en aio leikkiä nyt tässä tilanteessa.  En ollenkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti